Veneen pohjamaalaus eli antifouling-käsittely on yksi niistä huoltotoimista, joiden tarpeellisuudesta veneilijät kiistelevät joka kevät laiturilla. Tässä artikkelissa käydään läpi, milloin pohjamaalaus todella kannattaa, mitä vaihtoehtoja markkinoilla on ja mitä Suomen lainsäädäntö sanoo levämyrkyistä.
Miksi veneen pohja likaantuu ja mitä antifouling tekee
Veneen pohjaan kiinnittyy vedessä oltaessa levää, simpukoita ja limaa jo muutamassa viikossa. Ilmiö on nopeampi lämpimässä ja ravinteikkaassa vedessä kuin kylmässä ja niukkaravinteisessa.
Kasvusto hidastaa venettä, lisää polttoaineenkulutusta ja rasittaa moottoria, koska runko ei enää liu’u vedessä yhtä helposti. Antifouling-maali on kehitetty juuri tämän kasvun estämiseksi – se sisältää ainetta, joka hidastaa levän ja simpukoiden kiinnittymistä runkoon.
Kaikki eivät kuitenkaan tarvitse samanlaista käsittelyä. Runkomateriaali, vesistö ja veneen käyttötapa ratkaisevat, kannattaako pohjamaalaus ylipäätään tehdä.
Tarvitseeko jokainen vene pohjamaalauksen?
Tämä on yksi suurimmista väärinkäsityksistä veneilyssä: ei jokainen vene tarvitse antifoulingia. Jos vene on trailerivene, joka nostetaan vedestä lähes joka käyttökerran jälkeen, kasvustolle ei ehdi kertyä juuri mitään – tällöin pohjamaalaus on turha kuluerä.
Sen sijaan laiturissa koko kesän makaava vene, erityisesti eteläisen rannikon lämpimissä ja ravinteikkaissa lahdenpoukamissa, hyötyy käsittelystä selvästi. Sisävesillä, kuten Saimaalla tai Päijänteellä, kasvusto on usein hitaampaa kuin Saaristomeren suojaisilla vesillä, mutta kesän lämpimillä jaksoilla limakasvu voi silti olla nopeaa.
Runkomateriaali vaikuttaa myös valintaan. Alumiinivene reagoi kuparipohjaisiin maaleihin – kupari aiheuttaa galvaanista korroosiota alumiinin pinnassa, joten alumiinirunkoisiin veneisiin on käytettävä erikseen alumiinille hyväksyttyjä, kuparittomia tuotteita. Lasikuituveneessä tavallinen kuparipohjainen antifouling toimii ongelmitta, kunhan pohjassa on ensin asianmukainen pohjustusmaali.
Pohjamaalityypit ja niiden erot
Markkinoilla on käytännössä kolme päätyyppiä, ja valinta kannattaa tehdä käyttötavan mukaan.
Kova antifouling kuluu hitaasti ja kestää useita kausia. Se sopii veneille, jotka nostetaan vedestä ja lasketaan takaisin usein, koska pinta ei kulu pois pelkästä liikkumattomuudesta. Kovaa maalia voi myös pestä painepesurilla ilman, että koko suoja-aine katoaa.
Itsestään kuluva eli ablatiivinen maali kuluu tasaisesti veneen liikkuessa ja paljastaa koko ajan uutta myrkkypitoista pintaa. Tämä sopii hyvin laiturissa koko kesän oleville moottoriveneille ja purjeveneille, joita käytetään säännöllisesti.
Foul-release- eli silikonipohjaiset pinnoitteet eivät sisällä myrkkyä lainkaan, vaan tekevät pinnasta niin liukkaan, ettei kasvusto pääse kiinnittymään kunnolla. Ne vaativat kuitenkin veneen säännöllistä liikuttamista pysyäkseen tehokkaina, ja ne ovat kalliimpia kuin perinteiset myrkkymaalit.
Näin pohjamaalaus tehdään käytännössä
Työ kannattaa ajoittaa keväälle ennen vesillelaskua, kun runko on kuivunut talven yli.
Ensimmäinen askel on vanhan, hilseilevän maalin poisto hiomalla tai raaputtamalla – uusi maali ei tartu kunnolla vanhan irtoavan kerroksen päälle. Tämän jälkeen runko puhdistetaan pölystä ja rasvasta, ja mahdolliset naarmut tai kolhut korjataan.
Uusille tai aiemmin maalaamattomille rungoille levitetään ensin pohjustusmaali, joka parantaa antifoulingin tarttuvuutta. Varsinainen antifouling levitetään yleensä kahtena kerroksena telalla, ja vesirajaan sekä potkurin ympärille kannattaa käyttää hieman paksumpaa kerrosta, koska kuluminen on siellä voimakkainta. Maalin on annettava kuivua valmistajan ohjeiden mukainen aika ennen vesillelaskua.
Kannattaa muistaa, että myös talvisäilytyksen aikana pohja voi jäätyä tai vaurioitua, joten pohja on hyvä tarkistaa aina ennen maalausta.
Lainsäädäntö ja ympäristönäkökohdat Suomessa
Kuparipohjaiset ja muut myrkkyä sisältävät antifouling-maalit eivät ole vapaasti käytettävissä kaikkialla Suomessa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes säätelee, missä vesistöissä myrkyllisiä pohjamaaleja saa käyttää – rajoitukset koskevat erityisesti sisävesiä ja osaa rannikkoalueista, joilla myrkkyjen kertyminen veteen halutaan minimoida.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että monilla järvillä sallittuja ovat vain kuparittomat tai lievemmät valmisteet, kun taas osalla rannikkoa vahvemmat kuparipitoiset tuotteet ovat sallittuja. Ennen ostoa kannattaa aina tarkistaa tuotteen pakkausmerkinnät ja se, onko valmiste hyväksytty juuri sillä vesialueella, jolla venettä pidetään. Esimerkiksi International on yksi tunnetuimmista antifouling-valmistajista, ja sen tuotevalikoimassa on erikseen merkittyjä tuotteita eri vesialueille.
Myrkyllisen maalin poistaminen vanhasta rungosta – esimerkiksi hiomalla – tuottaa myös ongelmajätettä. Hiontapöly ja irronneet maalinpalaset on kerättävä talteen eikä niitä saa huuhtoa suoraan vesistöön tai maahan.
Yleinen myytti: mitä enemmän kuparia, sitä parempi teho
Monet veneilijät uskovat, että tehokkain antifouling on aina se, jossa on eniten kuparia. Todellisuudessa liian vahva myrkkypitoisuus ei paranna tehoa merkittävästi, jos maalityyppi ei muuten sovi veneen käyttötapaan tai vesistöön.
Kova maali, jota ei koskaan hiota tai uusita, menettää tehonsa muutamassa vuodessa riippumatta alkuperäisestä myrkkypitoisuudesta, koska pinnan uloin kerros passivoituu eikä vapauta enää ainetta. Ablatiivinen maali taas voi olla tehokkaampi vähemmällä myrkkymäärällä, koska se paljastaa jatkuvasti uutta pintaa. Oikea tuote oikeaan käyttöön ratkaisee enemmän kuin pelkkä pitoisuusprosentti.
Usein kysyttyä pohjamaalauksesta
Kuinka usein veneen pohja pitää maalata uudelleen?
Useimmat antifouling-maalit kestävät yhden veneilykauden, mutta osa kovista maaleista pysyy tehokkaana kahdesta kolmeen kauteen käyttötavasta riippuen. Laiturissa jatkuvasti oleva vene tarvitsee uusinnan useammin kuin trailerilla kuljetettava vene.
Voiko alumiiniveneen maalata tavallisella antifoulingilla?
Ei suoraan. Tavallinen kuparipohjainen maali aiheuttaa galvaanista korroosiota alumiinin pinnassa, joten alumiinirunkoiseen veneeseen on valittava erikseen alumiinille hyväksytty, kuparivapaa tuote.
Onko pohjamaalaus pakollinen sisävesillä?
Ei ole pakollinen, ja monella järvellä myrkyllisten maalien käyttöä on myös rajoitettu lainsäädännöllä. Sisävesillä kannattaa usein harkita mekaanista puhdistusta tai myrkytöntä foul-release-pinnoitetta perinteisen antifoulingin sijaan.
Yhteenveto
Pohjamaalaus ei ole itsestäänselvyys jokaiselle veneelle, vaan päätös kannattaa tehdä veneen käyttötavan, runkomateriaalin ja vesistön mukaan. Trailerivene pärjää usein ilman käsittelyä, kun taas laiturissa makaava vene hyötyy siitä selvästi.
Oikean tuotteen valinta – kova, ablatiivinen tai myrkytön foul-release – ja paikallisten rajoitusten tarkistaminen ennen ostoa säästävät sekä rahaa että ympäristöä. Kun pohja huolletaan osana muuta maalien ja veneenhoidon vuosikiertoa, vene kulkee kevyemmin ja moottori kiittää koko kauden ajan.
