Itä-Suomen järvillä veneilevä pääsee Suomen laajimmille sisävesireiteille, mutta Saimaa, Pielinen ja Puruvesi vaativat kukin erilaista venettä ja erilaista ajotapaa. Tämä katsaus Itä-Suomen järvien veneilyalueisiin auttaa valitsemaan kohteen, sopivan venetyypin ja varustuksen ennen vesille lähtöä. Se on kirjoitettu sekä mökkiveneilijälle että sille, joka suunnittelee usean päivän järvimatkaa kanavineen.
Hyöty on käytännöllinen. Kun tietää, missä aallokko nousee nopeasti ja missä kivikko on kartan ulkopuolella, välttää sekä vaaratilanteet että turhat potkurivauriot.
Kolme järveä, kolme luonnetta
Saimaa on noin 4 400 neliökilometrin labyrintti, jossa on noin 14 000 saarta. Selkiä on, mutta suurin osa ajosta tapahtuu kapeissa salmissa ja saarten suojassa.
Pielinen on Suomen neljänneksi suurin järvi ja luonteeltaan täysin toinen. Järvi on pohjois–eteläsuunnassa noin 100 kilometriä pitkä, joten tuulella on pitkä matka, jolla nostaa aaltoa.
Puruvesi kuuluu Saimaan vesistöön, mutta sillä on oma identiteettinsä. Vesi on Suomen kirkkaimpia, ja näkösyvyys on parhaimmillaan 6–8 metriä. Tahti on rauhallinen ja veneet pienempiä.
Saimaa – saaristoreitit, kanavat ja norppa
Saimaan suosituin veneilyalue sijoittuu Lappeenrannan, Puumalan ja Savonlinnan väliin. Lappeenrannasta Savonlinnaan on vesiteitse reilut 100 kilometriä, eli kabiiniveneellä matkan ajaa helposti päivässä. Sen voi kuitenkin venyttää viikon mittaiseksi, jos haluaa pysähtyä vierasvenesatamiin ja luonnonsatamiin. Tarkempia kohdevinkkejä löytyy artikkelista Saimaan järvialueet veneilyyn.
Pohjoisempana Heinäveden reitti kulkee kanavien kautta Kuopion suuntaan. Esimerkiksi Karvion kanava ja Varkauden Taipaleen kanava ovat tuttuja pysähdyspaikkoja. Valtion kanavat ovat huviveneille maksuttomia, mutta sulutusajat kannattaa tarkistaa etukäteen. Alku- ja loppukaudella palveluajat ovat lyhyempiä kuin heinäkuussa.
Saimaa-veneilyyn kuuluu erityinen vastuu. Saimaannorppa on äärimmäisen uhanalainen, ja verkkokalastusta on rajoitettu laajoilla alueilla 15.4.–30.6. Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistoissa on maihinnousu- ja liikkumisrajoituksia, ja osassa Kolovettä moottoriveneily on rajattu. Kokenut Saimaa-veneilijä hidastaa luodon ohi, jos siellä makaa norppa, eikä käänny kuvaamaan sitä.
Vedenkorkeus on toinen Saimaan erityispiirre. Säännöstelystä huolimatta vuosien välinen ero voi olla lähes metrin. Kuivana syksynä väylän ulkopuolella oleva, kesällä turvallinen oikotie saattaa kolauttaa vetolaitteen pohjaan.
Pielinen – avoin selkä ja nopeasti nouseva aallokko
Pielinen on Itä-Suomen järvistä vaativin. Pohjois- tai etelätuulella 8–10 m/s aalto nousee selällä yli metriin, ja aalto on järvelle tyypillisesti lyhyttä ja jyrkkää. Se on veneelle rankempaa kuin saman korkuinen, pitkä meriaalto.
Palvelut ovat harvassa. Kolin satama, Lieksa ja Nurmes ovat luontevia tukikohtia, mutta niiden välillä on kymmenien kilometrien matkoja ilman tankkausmahdollisuutta. Ammattilainen suunnittelee Pielisellä tankkaukset niin, että varaa jää vähintään kolmannes. Pohjoispään palveluita ja liikkeitä löytää Nurmeksen venekaupoista.
Venevalinnassa Pielinen armahtaa harvoin alle viisimetristä avovenettä. Käytännössä toimiva kokoluokka on 5,5–6,5 metriä ja 50–115 hv, esimerkiksi Buster L tai XL Yamaha F60- tai F100-moottorilla. Uutena tällainen paketti maksaa noin 35 000–55 000 euroa. Korkea varalaita ja kunnollinen tuulilasi ovat tärkeämpiä kuin huippunopeus.
Puruvesi – kirkas vesi ja rauhallinen tahti
Puruvesi levittäytyy Punkaharjun harjun, Kerimäen ja Savonlinnan väliin. Se sopii kalastusveneilijälle, melojalle ja perheelle, joka haluaa uida hiekkarannoilla. Soutuvene, kajakki tai 4,5–5-metrinen alumiinivene 9,9–20 hevosvoiman perämoottorilla riittää hyvin. Esimerkiksi Suzuki DF20A tai Honda BF20 sopivat tähän kokoluokkaan.
Järvi on ekologisesti herkkä ja karu. Kokenut Puruvesi-veneilijä välttää turhaa suurta nopeutta matalilla hiekkapohjilla, joilla potkurivirta nostaa pohjasedimenttiä. Moottoriveneilyn palveluita, huoltoa ja telakointia löytyy lähimmin Savonlinnan venekaupoista.
Myytti: kirkkaassa vedessä kivet näkee ajoissa
Puruvedestä kerrotaan usein, että kirkas vesi tekee navigoinnista helppoa. Todellisuudessa kivi näkyy vasta 10–20 metrin päästä, ja auringon heijastus peittää sen kokonaan. Liukunopeudella 25 solmua vene kulkee tuon matkan alle sekunnissa.
Sama koskee Saimaata. Karikko voi olla metrin pinnan alla keskellä muuten syvää selkää. Järvi ei myöskään ole automaattisesti turvallisempi kuin meri – Pielisen aallokko ja kylmä vesi alku- ja loppukaudella tekevät siitä joissakin oloissa vaarallisemman kuin suojaisa merisaaristo.
Yleisimmät virheet Itä-Suomen järvillä
Samat virheet toistuvat kesästä toiseen, ja jokainen niistä on vältettävissä:
- Väylältä oikaiseminen tuntemattomilla vesillä, varsinkin matalan veden aikaan syys–lokakuussa.
- Liian pieni vene Pielisen selälle – 4,5-metrinen avovene toimii mökkirannassa, mutta ei 15 kilometrin avoimella ylityksellä.
- Vanhentunut karttamateriaali, jossa väylämuutokset tai uudet viitat puuttuvat.
Kolmas virhe on yllättävän yleinen. Karttaplotterin kaaviot kannattaa päivittää ennen kautta. Paperinen veneilykartta, kuten Saimaan tai Pielisen karttasarja, pysyy mukana varalla. Plotteri ei auta, jos virta katkeaa.
Varustus ja lainsäädäntö järvireiteillä
Vesiliikennelaki koskee sisävesiä samoin kuin merta. Vähintään 5,5-metriset veneet ja veneet, joiden moottorin teho on vähintään 15 kW, on rekisteröitävä. Pelastusliivit kuuluvat jokaiselle mukana olevalle, ja kuljettajan humalatilan raja pätee myös järvellä.
Itä-Suomen järville sopiva perusvarustus on käytännössä sama kuin rannikolla: ankkuri ja riittävän pitkä ankkuriköysi, äyskäri tai pilssipumppu, käsisammutin, ensiapulaukku ja vesitiivis puhelinkotelo. Pielisellä VHF-radio on hyödyllinen, koska matkapuhelimen kuuluvuus heikkenee paikoin järven itärannalla.
Kausi on lyhyt. Veneet lasketaan vesille yleensä toukokuun puolivälissä ja nostetaan syys–lokakuussa, ennen kuin järvet alkavat jäätyä marraskuussa. Talvisäilytyspaikka kannattaa varata jo elokuussa, sillä Savonlinnan ja Lappeenrannan seudun hallipaikat täyttyvät nopeasti.
UKK
Millainen vene sopii parhaiten Saimaalle?
Päiväretkille riittää 5–5,5-metrinen avo- tai ohjauspulpettivene 40–60 hv:n perämoottorilla. Usean päivän reiteille kabiinivene, kuten Finnmaster tai Yamarin Cross, antaa suojaa sateelta ja yöpymismahdollisuuden.
Pääseekö Saimaalta veneellä Pieliselle?
Pääsee Pielisjoen kautta Joensuusta. Reitillä on sulkuja ja jokiosuuksia, joten veneen syväys, korkeus ja sulutusajat on tarkistettava etukäteen. Moni kuljettaa veneen trailerilla ja laskee sen vesille Lieksassa tai Kolilla.
Voiko Puruvedellä kalastaa veneestä ilman lupia?
Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia. Uistelu ja vetouistelu vaativat kalastonhoitomaksun ja paikallisen vesialueen luvan. Norppa-alueiden verkkorajoitukset koskevat myös Puruveden ympäristöä.
Yhteenveto – valitse järvi ja vene yhdessä
Saimaa palkitsee reittien suunnittelijan ja kanavien kiertäjän. Pielinen vaatii isomman veneen ja säätietojen seuraamista. Puruvesi sopii hitaaseen veneilyyn, kalastukseen ja melontaan.
Paras ensimmäinen askel on käydä paikallisessa venekaupassa sen järven äärellä, jolla aikoo veneillä. Myyjä, joka ajaa samoja selkiä itsekin, osaa kertoa, mikä kokoluokka ja moottori oikeasti toimivat juuri siellä.