Karttasovellus puhelimessa on monelle veneilijälle ensimmäinen ja usein ainoa navigointiväline, varsinkin pienellä avoveneellä tai kesämökin soutuveneellä. Se on halpa, aina mukana ja yllättävän tarkka. Tästä artikkelista näet, mihin puhelin oikeasti riittää, missä tilanteissa se pettää ja miten se otetaan käyttöön niin, ettei veneilypäivä jää kiinni yhdestä akusta.
Mitä karttasovellus puhelimessa osaa hyvin
Nykyinen älypuhelin on käytännössä pieni karttaplotteri. Siinä on GPS-vastaanotin, kirkas näyttö ja tarpeeksi laskentatehoa vektorikarttoihin. Avovene- tai perämoottoriveneilijälle, joka ajaa tuttuja reittejä esimerkiksi Päijänteellä tai Helsingin edustan saaristossa, puhelin hoitaa perusasiat: oman sijainnin, väylät, syvyyskäyrät, merimerkit ja suunnan.
Puhelimen etu on hinta. Kiinteä plotteri maksaa asennettuna helposti 600-2000 €, kun taas sovellus maksaa tyypillisesti 0-50 € vuodessa. Reitin voi suunnitella kotisohvalla illalla ja ottaa sen seuraavana aamuna käyttöön suoraan veneessä.
Sovellukset ja kartta-aineistot Suomessa
Suomen merikarttojen pohjana on Traficomin aineisto, joka on ollut avoimena datana vuodesta 2018. Siksi monet sovellukset käyttävät samaa virallista karttapohjaa ja erot syntyvät lähinnä käyttöliittymästä, reititystoiminnoista ja lisäpalveluista. Suomessa käytetyimpiä ovat Navionics Boating ja ruotsalainen Seapilot, joka toimii hyvin myös Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla.
Ilmaiset sovellukset riittävät usein sijainnin ja väylien seuraamiseen. Maksullisissa versioissa tulevat mukaan offline-kartat, reitinsuunnittelu, sääkerrokset ja tarkemmat syvyysaineistot. Kannattaa tarkistaa, kattaako sovellus myös sisävedet: Saimaalla ja Päijänteellä kartta-aineisto on kattava, mutta pienemmillä järvillä aineisto voi olla puutteellista tai kokonaan puuttua.
Lisätietoa erillisistä laitteista ja kartoista löytyy artikkelista GPS-laitteet ja merikartat – navigointi modernisti.
Karttasovelluksen rajat vesillä
Puhelin on suunniteltu taskuun, ei tuulilasin taakse. Heinäkuun auringossa mustan kojelaudan päällä puhelin kuumenee nopeasti, ja moni malli himmentää näyttöä tai sammuttaa itsensä kokonaan suojatakseen akkua. Tämä tapahtuu yleensä juuri silloin, kun ajetaan kapeaa salmea Nauvon tai Korppoon suunnalla.
Toinen raja on akku. Kun näyttö on jatkuvasti päällä täydellä kirkkaudella ja GPS seuraa sijaintia, akku hupenee helposti 15-25 % tunnissa. Neljän tunnin ajopäivä tyhjentää täyden akun ilman lisävirtaa. Syksyllä vastaava ongelma tulee kylmästä: litiumakku menettää kapasiteettiaan nopeasti, kun lämpötila laskee lähelle nollaa.
Kolmas raja on näytön luettavuus. Kuuden tuuman ruudulta on vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa, eikä märillä sormilla tai hanskoilla zoomaaminen onnistu aallokossa. Kosketusnäyttö reagoi vesipisaroihin omalla tavallaan, ja kartta saattaa siirtyä itsestään.
Lisäksi puhelin ei keskustele veneen muiden laitteiden kanssa. AIS-tiedot, tutka, autopilotti ja kiinteän kaikuluotaimen tarkka syvyys jäävät puhelimen ulkopuolelle, ellei veneessä ole erillistä langatonta yhdyskäytävää. Kiinteiden laitteiden mahdollisuuksia käsitellään tarkemmin artikkelissa veneen elektroniikka – kaikuluotain, plotteri ja autopilotti.
Myös kartta itsessään on rajallinen. Väylien ulkopuolella syvyystiedot voivat perustua vuosikymmeniä vanhoihin luotauksiin, eikä mikään sovellus tiedä kaikista karikoista. Automaattinen reititys saattaa vetää linjan matalikon tai kivikon yli, jos aineistossa ei ole riittävästi luotauspisteitä.
Myytti: puhelimen GPS ei toimi ilman verkkoa
Yleinen väärinkäsitys on, että puhelin tarvitsee mobiiliverkon paikantaakseen. GPS-vastaanotin toimii täysin ilman verkkoyhteyttä, myös ulkosaaristossa ja Selkämeren aavalla. Verkko vain nopeuttaa ensimmäistä paikannusta.
Ongelma on kartta, ei sijainti. Jos karttoja ei ole ladattu laitteeseen etukäteen, puhelin näyttää sinisen pisteen harmaalla taustalla. Esimerkiksi Ahvenanmaan ja Turunmaan välisillä selillä sekä Saimaan syrjäisillä osilla kenttä voi katketa pitkiksi ajoiksi. Offline-lataus kotona Wi-Fi-verkossa ratkaisee asian.
Yleisimmät virheet puhelinnavigoinnissa
Ainoa navigointiväline ilman varmistusta. Kun puhelin on samalla kartta, hätäpuhelin ja kamera, sen hajoaminen tai putoaminen veteen vie kaiken kerralla. Kokenut veneilijä pitää veneessä aina paperikartan ja kompassin, ja syy tähän käy ilmi artikkelista paperinen merikartta ja kompassi sähköisten laitteiden varalla.
Vedenkestävyyteen luottaminen. IP68-luokitus testataan makeassa vedessä laboratoriossa. Suolavesi, roiskeet ja vuosien kuluminen heikentävät tiivisteitä, eikä takuu yleensä korvaa vesivahinkoa. Vedenpitävä suojakotelo maksaa 15-40 €, eli selvästi vähemmän kuin uusi puhelin.
Puhelimen sisäisen kompassin käyttö suunnan ottamiseen. Magneettinen anturi häiriintyy kaiuttimista, moottorista ja metallirungosta. Ajon aikana sovellus laskee kulkusuunnan GPS:n avulla, mutta paikallaan ollessa suuntanuoli voi näyttää kymmeniä asteita väärin.
Näin puhelin otetaan käyttöön järkevästi
Ammattilainen valmistelee puhelimen ennen kuin vene irtoaa laiturista, ei vasta selällä. Toimiva perusasetus näyttää tältä:
– Lataa alueen kartat offline-käyttöön ja päivitä ne keväällä ennen kauden alkua.
– Kiinnitä puhelin tukevaan pidikkeeseen varjoon, ei suoraan tuulilasin alle aurinkoon.
– Kytke se veneen 12 V USB-pistokkeeseen tai pidä mukana 10 000-20 000 mAh:n varavirtalähde.
– Säädä näytön aikakatkaisu pois ja kirkkaus automaattiseksi.
– Pidä toinen laite, esimerkiksi tabletti tai toisen matkustajan puhelin, valmiina samalla sovelluksella.
Kokeneet veneilijät käyttävät usein vanhaa puhelinta tai tablettia pelkkänä karttalaitteena. Henkilökohtainen puhelin pysyy silloin taskussa ladattuna hätäpuheluita ja 112 Suomi -sovellusta varten.
UKK
Riittääkö puhelimen karttasovellus ainoaksi navigointivälineeksi?
Pienellä veneellä tutuilla vesillä lyhyillä matkoilla se usein riittää käytännössä, mutta varmistukseksi tarvitaan paperikartta ja kompassi. Vesiliikennelain huolellisuusvelvollisuus edellyttää, että kuljettaja pystyy navigoimaan turvallisesti myös laitteen pettäessä.
Toimiiko karttasovellus ilman mobiiliverkkoa?
Toimii, jos kartat on ladattu laitteeseen etukäteen. GPS-paikannus ei tarvitse verkkoyhteyttä, mutta ilman ladattuja karttoja näet vain oman sijaintisi tyhjällä pohjalla.
Kumpi on parempi, puhelin vai kiinteä karttaplotteri?
Kiinteä plotteri on parempi kabiiniveneessä ja pitkillä matkoilla: näyttö on isompi, se näkyy auringossa ja se kytkeytyy kaikuluotaimeen ja AIS:ään. Puhelin sopii pieneen avoveneeseen, soutuveneeseen ja varalaitteeksi plotterin rinnalle.
Puhelin varmistukseksi, ei ainoaksi välineeksi
Karttasovellus puhelimessa on erinomainen apuväline, kunhan sen rajat tunnetaan. Kuumuus, kylmyys, akku ja vesi ovat sen heikkoudet, ja juuri ne tulevat vastaan Suomen veneilykauden alussa ja lopussa. Lataa kartat ennen lähtöä, huolehdi virransyötöstä ja pidä paperikartta veneessä. Silloin puhelimen sammuminen keskellä selkää on harmillista mutta ei vaarallista.